Remontti-jatkokertomus, chapter 4.

Nyt alkaa jo vähän tympiä nämä vanhat remonttijutut, mutta viedään nyt loppuun jotain kun kerran aloitettiinkin. Ja onhan tämä meillekin mukava nähdä, mitä tässä neljän ja puolen vuoden aikana on tullut puuhailtua.

Jäimme siis eilen leikkimökkiin. Tänään jatkamme vähän nopeutetussa tahdissa, jottei tämä nyt olisi järkyttävän pitkä juttu.

Leikkimökin jälkeen pihaa aukaistiin sisäpihan puolelta, jotta saatiin vedettyä uusia viemäriputkia, tällä kertaa vanhalle navetalle, varmuuden vuoksi.



Tämän jälkeen piti rekentaa navetan silta uudestaan, koska se oli päässyt huonoon kuntoon. Navetan sillan alla olevat kivet piti myös kasata uudestaan, että silta pysyisi paikoillaan. Sillan puut tervattiin.




Seuraavana oli vuorossa kaivon kivien korjailu. Kivet olivat alkaneet vajota kaivoon päin ja niitä vedettiin ulos ja samalla raudoitettiin.




Sama raudoitus tehtiin valkoisen rivin toisen päädyn kivijalalle. Kivet ovat koetuksella, koska lähellä menee tie, missä menee jonkun verran raskasta liikennettä ja kivet liikkuvat erityisesti talvella, kun maa on jäässä ja tärisee paljon. Raudoitus hillitsee kivien liikettä vähän.




Vaihteeksi pääsimme sisähommiin. Purun ja vanhan eristeen poisto tuvasta. Talkoovoimin ja kottikärryillä. 





Talkooruokailu suoritettiin kylmässä pirtissä, ihan käytännön syistä. Näytimme lähinnä avaruusolioilta suojapuvut päällämme ja naamat mustina...




Tallin katto oli seuraavana kesänä vuorossa. Ruoteet uusittiin, mutta katon kannakkeet olivat pääosin kunnossa.



Viime kesänä löysimme yhdestä purkutalosta valkoiseen riviin "uudet" ulko-ovet. Tämän hetken ovet ovat 1950-luvulta, eivätkä oikein sovi yhtälöön. Nämä ovet olivat karmeineen täsmälleen oikean kokoiset, pariovet vasikalla (eli toinen ovi, ns. vasikka on kapeampi kuin varsinainen ovi) ja ovien yläpuolella on vielä rivi ikkunoita, mikä täälläkin on ennen ollut. Odottavat vielä uudelleen maalausta, lukkoja, muutamien alapuiden vaihtoa ja karmien kunnostusta. Mutta ehkäpä jo ensi kesänä?




Ja vielä viimeisenä, syksyn mutakeleillä, meille kaivettiin kunnan viemäri. Kunnan miehet saivat taas pihan auki ja kamalaa jälkeä aikaiseksi, jota taas kerran ensi kesänä paikkailemme. Mun mielestä tämä meidän puutarhamme on nyt kärsinyt tarpeeksi, hus kaikki kaivinkoneet tai ihmiset, jotka sitä haluavat kaivaa!



Viime kesään mahtui vielä valkoisen rivin ulkomaalin rapsutusta (pelottavan suuri urakka!) ja osittainen maalaus, joka myös jatkunee ensi kesänä ja sitten niitä sisätöitä. Nyt jo mielelläni haluaisin päästä tähän päivään ja jatkaa tämän päivän remonteista, joista ei kyllä juurikaan ole tällä hetkellä kerrottavaa. Lattioiden hiomista, maalien poistoa lankuista, paklausta, wc:n paneelien asentamista ja sen sellaista. Onneksi kaikki, mitä nyt tehdään, saa jo jotain näkyvää aikaiseksi!

Tämä remontti-jatkokertomus päättyy tähän. Onneksi :) Mutta jatkoahan piisaa varmasti niin kauan kuin täällä asutaan!

                                                            Virkistävää pakkaspäivää!

                                                                             - Sara

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti