Tapettipaniikki, joka ei tunnu missään

Tapettipaniikki, joka on ollutta ja mennyttä. Ei oikeasti tunnu missään! Viime vuonna, ennen tapettien laittoa, koin todella suurta huolta tapettien mahdollisista repeämisistä. Mietin ja mietin, että miten estämme tulevat repeämät. Katsoin kauhulla tuvan entisiä tapetteja, salin tapettien paikattuja kohtia, makuukamarin tapetin repeämiä jne. Silloin ne repeämät tuntuivat niin pahalta, että olisin ollut valmis uhraamaan vaikka mitä, jotta meidän kauniit uudet tapettimme säästyisivät samalta kohtalolta.

Tuvan tapetoineet ammattilaiset viilsivät muutaman ikkunan yläpuolelle kirurginveitsellä tapetin halki (leijonalevyn sauman kohdalta) ja he sanoivat, että se saattaa estää tapetin repeämisen.
Ja näin se tekikin. Nyt ne kohdat, mistä tapetti on viilletty auki (tuvassa), ovat reilusti auenneet ja muualla (edelleen tuvassa) tapetit ovatkin sitten revenneet. Eivät nyt monessakaan kohtaa, eivätkä kovin pahasti, mutta revenneet kumminkin. Vanha talohan tämä on ja tämä asia oli odotettavissa. Kummallista vain on se, että minusta tämä ei tällä hetkellä ole sen kummempi asia kuin vaikkapa juuston unohtaminen kaupasta. Eli oikeasti ajattelen, että vanha talo elää omaa elämäänsä, minä en voi sille mitään. On ollut kummallista kuunnella kovia rapsahduksia ja tajuta myöhemmin, että se oli tapetti :)

Alla olevat kuvat ovat huonoja, mutta ehkä niistä nyt jotain selvää saa. Ensimmäisessä kuvassa on kohta, jossa tapetti on revennyt (kuvia on myös muokattu, lähinnä kontrastia, jotta repeämät näkyisivät paremmin. Oikeasti ne eivät näy noin hyvin, eikä tapetti ole oikeasti noin tumma.) Toisessa kuvassa sähköjohdon vieressä on viilletty kohta ja kolmannessa kuvassa samoin.







Mukavamman tästä asiasta tekee se, että kesällähän noita repeämiä ja rakoja ei tule näkymään, koska ne palautuvat ennalleen. Mukavamman asiasta tekee myös se, että missään muussa huoneessa tapetit eivät ole repeilleet :) Ajattelen myös, että vaikka me teemme kaiken niin hyvin kuin pystymme, ei kaikkea vain pysty estämään. Emme voi estää tätä taloa "liikkumasta". Emme voi/halua estää taloa hengittämästä. Keskitymme siis siihen, mitä voimme tehdä. Ja yritämme tehdä sen mahdollisimman hyvin. 


Ihanaa, aurinkoista, helmikuista viikkoa teistä jokaiselle! Ja tervetuloa uusille lukijoille!!

- Sara

7 kommenttia:

  1. Taitaa kuulua jokaiseen vanhaan taloon nuo repeämät. Meillä niitä on eteisessä ja sen vanhassa tapetissa. Kumma kyllä, yksikään uusi tapetti ei ole revennyt. Ehkä talo ei sittenkään elä enää kovinkaan paljon. Tuo viiltäminen oli mulle ihan uusi vinkki, pitää laittaa muistiin eteistä varten!

    VastaaPoista
  2. No niinpä. Kyllä tuo viiltäminen ilmeisesti olis ollu hyvä tehdä jokaisen ikkunan yläpuolelle, siis ikkunan ylänurkista suoraan ylös, koska ne vaan ovat nätisti auenneet. Ja kuitenkin ovat koko kesän sitten siistejä :)

    VastaaPoista
  3. Millaiset pohjatyöt? (Esiliisteröinti? Paperointia, laskukonenauhaa?)

    VastaaPoista
  4. Heips Tiivi, ihan kaikki nuo mahdolliset pohjatyöt tehtiin. Eli tuvassa käytännössä tehtiin esiliisteröinti/paperointi liisteröimällä sanomalehtiä leijonalevyyn kiinni ja saumat nauhattiin laskukonenauhalla. Siihen käytettiin vettä. Laskukonenauhat repäisivät saumat auki (onneksi oli vasta sanomalehti päällä) muutamassa viikossa ja muutamiin kohtiin liisteröitiin vielä makulatuuripaperia päälle, samalla tuloksella. Tämän vuoksihan me palkattiin ammattilaiset tapetoimaan, jotta päästäisiin mahdollisimman vähäisillä repeilemisillä. Tapetoijat olivat silti sitä mieltä, etteivät hekään luultavasti pysty estämään repeilyä.

    En tiedä sitten, mitä vielä olisi pitänyt tehdä? Pinkopahvitus tähän tilaan olisi maksanut ihan mielettömästi ja toisaalta sitä ei hirveästi tehdä leijonalevyn päälle, tässä uskossa olen itse. Meillä on muulla talossa pinkopahvit kyllä liimattuna (huokolevyyn ei voi naulata pinkopahvia) ulkoseiniä vasten oleviin sisäseiniin ja tapetit ovat pysyneet niissä repeilemättä.

    Mutta en nyt sitten tiedä, olisiko se pinkopahvitus sitten ollut se juttu? Vaikka vielä hirveämmältä näyttää se, kun pinkopahvi repeää...

    VastaaPoista
  5. No hö! Ehkä se vain sitten riippuu talon tavoista, kuinka repeillään! :)

    VastaaPoista
  6. No just niin, hö! Näin mäkin sen ajattelen, ei me vaan pystytä sitä estämään. Elämä nyt sitten jatkuu näin :)

    VastaaPoista
  7. Meilläkin repesi uudet tapetit olohuoneessa heti ekana talvena, mutta minkäs teet. Me yritettiin vähän estää sitä jättämällä nurkat "auki" eli nurkkien yli ei tapetoitu, että huokolevyt saa elää seinien pituuksilla omaa elämäänsä, eikä nurkat repeytyisi. Eikä ne nurkkien läheltä revenneetkään, vaan ikkunoiden ympäriltä. Oon kuullut, että yleensä ne repeää, teki sitten ihan mitä tahansa.

    Kiva blogi, ihan uusi tuttavuus mulle. Lupaan käydä uudelleenkin kurkkimassa :)
    Mutta eipä tuo elämää haittaa, puuvärillä vähän väritettiin pahimpia valkoisia repeämiä, eikä niitä enää edes huomaa :P

    VastaaPoista